Yhteenveto
✓Tarkistanut Anneli Korhonen Mitä uutta retkeilyvarusteissa 2026 – kestävyystestit ja uusi materiaalitrendi Suomen maastossa – on kysymys, joka kiinnostaa nyt erityisen monia retkeilijöitä. Varustevalmistajat ovat kuluneen talven ja kevään aikana julkistaneet uusia mallistoja, joissa näkyy kolme selvää muutosta: PFAS-yhdisteiden poistuminen...
Sisällysluettelo
- 1 Miksi 2026 on käänteentekevä vuosi retkeilyvarusteiden materiaaleille
- 2 Uudet kalvoteknologiat 2026 – Gore-Tex ePE ja H2No Performance Standard
- 2.1 Miten kalvot eroavat toisistaan käytännössä?
- 3 Dyneema®, ripstop-nailon ja uudet kuituyhdistelmät – kestävyystestit Suomen maastossa
- 3.1 Kestävyystestien metodologia – miten varusteet testataan?
- 4 PFAS-vapaat DWR-pinnoitteet – mitä se tarkoittaa retkeilijälle?
- 5 Kierrätetyt ja biohajoavat materiaalit – uusi materiaalitrendi Suomen retkeilymarkkinoilla
- 6 Sertifikaatit: bluesign® ja GRS kertovat materiaalin taustan
- 7 Vaelluskenkien materiaalit ja kestävyys 2026
- 8 Rinkkojen ja suojien materiaalikehitys 2026
- 9 Usein kysytyt kysymykset retkeilyvarusteiden materiaaleista 2026
- 9.1 Mitä PFAS-vapaa DWR tarkoittaa käytännössä retkeilijälle?
- 9.2 Onko Gore-Tex ePE parempi kuin vanha Gore-Tex?
- 9.3 Miksi Dyneema® on niin kallis materiaali?
- 9.4 Mitä bluesign® ja GRS-sertifikaatit kertovat tuotteesta?
- 9.5 Sopivatko bambupohjaiset kankaat retkeilykäyttöön?
- 9.6 Miten tunnistaa laadukkaan retkeilyvarusteen 2026?
- 10 Yhteenveto – mitä uutta retkeilyvarusteissa 2026
- 11 Lähteet
Mitä uutta retkeilyvarusteissa 2026 – kestävyystestit ja uusi materiaalitrendi Suomen maastossa – on kysymys, joka kiinnostaa nyt erityisen monia retkeilijöitä. Varustevalmistajat ovat kuluneen talven ja kevään aikana julkistaneet uusia mallistoja, joissa näkyy kolme selvää muutosta: PFAS-yhdisteiden poistuminen pinnoitteista, uudet kalvoteknologiat sekä kierrätetyistä ja biohajoavista raaka-aineista valmistetut kankaat. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä nämä muutokset tarkoittavat käytännössä Suomen vaihtelevissa maasto-olosuhteissa.
Miksi 2026 on käänteentekevä vuosi retkeilyvarusteiden materiaaleille
Retkeilyvarustealan kestävyysmurros ei tapahtunut yhdessä yössä. Euroopan kemikaaliviraston YK:n kestävän kehityksen viitekehyksen pohjalta laaditut EU-säädökset ovat kiristäneet vaatimuksia PFAS-aineiden käytölle tekstiileissä, ja useat suuret valmistajat ovat reagoineet ennakoivasti. Tuloksena on uusi sukupolvi vedenpitäviä varusteita, joissa haitalliset fluoriyhdisteet on korvattu lyhytketjuisilla tai täysin fluorivapailla pinnoitteilla.
Suomalaisen retkeilijän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että vuoden 2026 mallistossa hyllylle päätyvä takki tai housut on todennäköisesti valmistettu eri pinnoitteella kuin muutama vuosi sitten ostettu vaate. Käytännön testit maastossa ovat osoittaneet, että uudet PFAS-vapaat DWR-pinnoitteet toimivat hyvin kuivassa ja kohtalaisessa sateessa, mutta pitkäkestoisessa rankkasateessa niiden vedenhylkimiskyky saattaa heikentyä nopeammin kuin fluoripohjaisten edeltäjiensä.
Uudet kalvoteknologiat 2026 – Gore-Tex ePE ja H2No Performance Standard
Kaksi kalvoteknologiaa hallitsee vuoden 2026 markkinoita: Gore-Tex ePE ja Patagonián H2No Performance Standard. Molemmat ovat siirtyneet PFAS-vapaiksi pinnoitteiksi, ja niiden kehitystyöhön on käytetty vuosia. Gore-Tex ePE perustuu laajennettuun polyeteeniin, joka tarjoaa aiempaa paremman yhdistelmän vedenpitävyyttä ja hengittävyyttä. Käytännön maastotesteissä Suomen syysmetsässä kalvo on osoittautunut toimivaksi sekä märässä heinikossa että tihkusateessa.
H2No Performance Standard puolestaan on Patagonián oma ratkaisu, joka yhdistää useamman kerroksen laminaatin. Myös se on poistunut perinteisistä fluoripinnoitteista. Tärkeä huomio testien perusteella: vedenpitävyys ei ole enää ainoa mittari. Hengittävyys rasituksessa on noussut yhtä tärkeäksi kriteeriksi erityisesti suomalaisen kesä- ja syysmetsässä, jossa lämpötila vaihtelee nopeasti ja hikoilu on väistämätöntä.
Vedenpitävyys ei ole enää ainoa mittari – hengittävyys rasituksessa on noussut yhtä tärkeäksi kriteeriksi suomalaisessa maastossa.
Miten kalvot eroavat toisistaan käytännössä?
Gore-Tex ePE ja H2No eroavat toisistaan erityisesti rakenteensa puolesta. Gore-Tex ePE käyttää yksittäistä laajennettu-polyeteenikerrosta, kun taas H2No perustuu monilaminaattirakenteeseen. Testien perusteella Gore-Tex ePE on osoittautunut hengittävyydeltään hieman paremmaksi pitkillä vaelluksilla, kun taas H2No:n laminaattirakenne kestää mekaanista kulutusta hieman paremmin tiheässä pensaikossa. Kumpikaan ei ole ylivertainen kaikissa tilanteissa – valinta riippuu käyttötarkoituksesta.

Dyneema®, ripstop-nailon ja uudet kuituyhdistelmät – kestävyystestit Suomen maastossa
Kankaisiin kohdistuvat kestävyystestit ovat vuoden 2026 varustearvioissa nousseet entistä keskeisempään asemaan. Dyneema®-komposiittikankaat, joita tunnetaan myös nimellä Cuben Fiber tai DCF (Dyneema Composite Fabric), tarjoavat alan parhaan lujuus–paino-suhteen kevyissä retkivarusteissa. Saatavilla olevan testitiedon perusteella Dyneema® on selvästi ripstop-nailonia kevyempi, mutta sen hinta on merkittävästi korkeampi.
Ripstop-nailon pysyy silti suosittuna valintana perusretkeilyvarusteissa, koska se on edullisempi ja riittävän kestävä useimmissa suomalaisissa maasto-olosuhteissa. Tiheässä kuusikoessa tai männiköissä liikuttaessa repimiskestävyys on tärkeämpää kuin äärimmäinen keveys. Kestävyystestit tehdään yleensä standardoitujen menetelmien mukaan, joissa mitataan repeatability-kierros kierroksen jälkeen, kunnes materiaali pettää.
| Kangas | Vahvuudet | Heikkoudet | Tyypilliset käyttökohteet |
|---|---|---|---|
| Dyneema® DCF | Erittäin kevyt, korkea lujuus | Kallis, vähäinen venyvyys | Ultralight-rinkat, suojat |
| Ripstop-nailon | Edullinen, riittävä kestävyys | Raskaampi kuin Dyneema® | Perusteltat, reput |
| Kierrätetty polyesteri | Ympäristöystävällinen | Paino hieman suurempi | Fleece-kerros, sisävaatteet |
| Bambupohjaiset kankaat | Biohajoava, pehmeä | Rajoitettu vesisade-kestävyys | Aluskerros, nukkumisvaatteet |
Kestävyystestien metodologia – miten varusteet testataan?
Ammattimainen kestävyystestaus tarkoittaa, että materiaaleja altistetaan toistuvalle mekaaniselle rasitukselle, UV-säteilylle, kosteudelle ja lämpötilojen vaihtelulle. Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa kevään ja syksyn kosteaa pakkasta, kesän hellepiikkejä ja talven pakkasjaksoja. Hyvä varuste kestää useita kausia ilman, että sen toiminnalliset ominaisuudet merkittävästi heikkenevät. Testitulokset ilmoitetaan yleensä denier-arvona (materiaalin paksuus), tearing strength -lukuna (repimislujuus) ja vedenpitävyyden osalta vesipatsasmittauksena (mm H₂O).
PFAS-vapaat DWR-pinnoitteet – mitä se tarkoittaa retkeilijälle?
DWR eli Durable Water Repellency on pinnoite, joka saa vaatteen pinnan hylkimään vettä. Perinteisesti tähän on käytetty PFAS-yhdisteitä (per- ja polyfluorattuja alkyyliyhdisteitä), jotka ovat erittäin pysyviä ympäristössä ja keräytyvät eliöihin. EU:n kemikaalipolitiikka on ohjannut valmistajia siirtymään pois näistä aineista, ja YK-liiton kestävän kehityksen tavoitteet tukevat tätä siirtymää.
Käytännössä PFAS-vapaat DWR-pinnoitteet toimivat hyvin normaalissa retkeilykäytössä. Niiden heikkous tulee esiin erittäin pitkissä ja rankoissa sadejaksoissa, joissa vanha fluoripinnoite olisi pitänyt kankaan pinnalla syntyvää vesikuorta paremmin. Pinnoitteen voi palauttaa osittain pesemällä vaatteen huolellisesti ja tumppaamalla se uunilämmöllä tai tuumppaamalla kuivausrummussa matalallämpötilaohjelmassa.
Kierrätetyt ja biohajoavat materiaalit – uusi materiaalitrendi Suomen retkeilymarkkinoilla
Kierrätetty polyesteri, joka valmistetaan muovipulloista, on vakiinnuttanut asemansa retkeilyvaatteiden fleece-kerroksissa ja välikerroksissa. Se on ominaisuuksiltaan lähes identtinen neitseellisen polyesterin kanssa, mutta sen hiilijalanjälki on selvästi pienempi. Teknologiateollisuuden 2026 raportti osoittaa, että suomalaisilla yrityksillä on merkittävä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa, ja tämä näkyy myös retkeilyvarustealan sitoumuksissa.
Bambupohjaiset kankaat ovat uusin tulokas markkinoille. Ne soveltuvat erityisesti ihoa vasten käytettäviin aluskerroksiin ja nukkumisvaatteisiin. Bambu kasvaa nopeasti ilman torjunta-aineita, mikä tekee siitä ympäristöystävällisen raaka-aineen. Käytännön testeissä bambukangas on osoittautunut pehmeäksi ja kosteutta siirtäväksi, mutta sen vedenpitävyysominaisuudet ovat rajalliset eikä se sovellu ulkokerrokseksi.
Kierrätetty polyesteri on ominaisuuksiltaan lähes identtinen neitseellisen polyesterin kanssa, mutta sen hiilijalanjälki on selvästi pienempi.
Sertifikaatit: bluesign® ja GRS kertovat materiaalin taustan
Kaksi sertifikaattia nousee esiin vuoden 2026 retkeilyvarusteostopaasissa: bluesign® ja Global Recycled Standard (GRS). bluesign®-hyväksyntä tarkoittaa, että materiaali on valmistettu ympäristövastuullisesti ja turvallisesti koko tuotantoketjussa – värjäyksestä viimeistelyyn. GRS puolestaan varmistaa, että tuotteessa käytettyjen kierrätettyjen materiaalien osuus ja alkuperä on asianmukaisesti todistettu.
Ostajalle nämä sertifikaatit ovat käytännöllinen työkalu: ne kertovat, onko valmistajan ympäristöväittämät tarkistettu ulkopuolisen tahon toimesta. Pelkkä valmistajan oma ilmoitus kierrätetyistä materiaaleista ei riitä, vaan GRS-merkki vahvistaa tiedon puolueettomasti. Tarkista sertifikaatit varusteen tuotetiedoista tai valmistajan verkkosivuilta ennen ostopäätöstä.
| Sertifikaatti | Mitä todistaa | Myöntäjä | Soveltuu |
|---|---|---|---|
| bluesign® | Ympäristövastuullinen valmistus, kemikaaliturvallinen | bluesign technologies | Kaikki tekstiilit |
| GRS (Global Recycled Standard) | Kierrätettyjen materiaalien osuus ja alkuperä todistettu | Textile Exchange | Kierrätysmateriaalituotteet |
| Bluewater Alliance / PFC-free | PFAS-vapaus koko tuotantoketjussa | Riippumaton testauslaitos | DWR-pinnoitetut tuotteet |
Vaelluskenkien materiaalit ja kestävyys 2026
Vaelluskenkien osalta vuoden 2026 merkittävin trendi on kalvollisten ja kalvottomien mallien välinen kilpailu erilaisissa maasto-olosuhteissa. Kalvolliset kengät, joissa käytetään Gore-Tex ePE -kalvoa tai vastaavaa, tarjoavat parhaan vedenpitävyyden märässä maastossa. Kalvottomat mallit hengittävät paremmin ja kuivuvat nopeammin kastumisen jälkeen, mikä on tärkeää Suomen kesävaelluksilla.
Pohjamateriaalit ovat myös kehittyneet: Vibram Megagrip ja sen uudet variantit 2026 ovat parantaneet pitoa märällä kivimaastolla, joka on Suomen tunturipolkujen tyypillinen haaste syksyllä. Ulkopohjan kestävyys testataan laboratoriossa kulutuskestävyysmittauksilla, mutta paras testi on kuitenkin pitkä kausi suomalaisessa maastossa.
Rinkkojen ja suojien materiaalikehitys 2026
Rinkkojen osalta keveys ja kestävyys ovat yhä tärkeimmät kilpailevat tekijät. Ultralight-segmentissä Dyneema® DCF hallitsee markkinoita, ja useat valmistajat – kuten Hyperlite Mountain Gear ja Zpacks – käyttävät sitä rinkojensa päämateriaalina. Perusretkeilyrinkkojen puolella ripstop-nailon pysyy suosittuna, koska se on edullisempaa ja riittävän kestävää useimmissa käyttötilanteissa.
Suojien ja telttojen osalta silikonipinnoitettu ripstop-nailon (sil-nailon) ja Dyneema® DCF ovat yleisimmät materiaalit keveissä malleissa. Sil-nailon on edullisempi vaihtoehto, kun taas Dyneema® DCF on kevyempää mutta hinnaltaan selvästi kalliimpaa. Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa tuulenpidon ja sateen kesto ovat tärkeimpiä kriteerejä.
Usein kysytyt kysymykset retkeilyvarusteiden materiaaleista 2026
Mitä PFAS-vapaa DWR tarkoittaa käytännössä retkeilijälle?
PFAS-vapaa DWR tarkoittaa, että vaatteen vedenhylkimispinnoite on valmistettu ilman haitallisia fluoriyhdisteitä. Käytännössä se toimii hyvin normaalissa sateessa ja lyhyissä sadepuuskaissa, mutta pitkässä rankkasateessa se voi heikentyä nopeammin kuin vanha fluoripinnoite. Pinnoitteen voi elvyttää pesemällä vaatteen huolellisesti ja lämmittämällä se kuivausrummussa tai tuumppaamalla matalallämpötilaohjelmalla.
Onko Gore-Tex ePE parempi kuin vanha Gore-Tex?
Gore-Tex ePE eli laajennettu polyeteeni -pohjainen kalvo tarjoaa saatavilla olevien testitietojen perusteella paremman hengittävyyden kuin perinteinen PTFE-pohjainen Gore-Tex. Vedenpitävyyden osalta erot ovat pienet, ja molemmat ylittävät vaativan retkeilijän tarpeet. ePE on myös helpompi kierrättää, koska se ei sisällä fluoriyhdisteitä.
Miksi Dyneema® on niin kallis materiaali?
Dyneema® on kallis, koska sen valmistusprosessi on monimutkainen ja raaka-aineen tuotantomäärät ovat pieniä suhteessa kysyntään. Materiaali tarjoaa kuitenkin vastineensa: se on noin 15 kertaa vahvempaa kuin teräs paino-painosta mitattuna, jolloin erittäin ohutkin kerros riittää korkealaatuiseen retkeilykäyttöön. Ultralight-retkeilijöille hinta-kilohinta-suhde voi olla kannattava pitkällä aikavälillä.
Mitä bluesign® ja GRS-sertifikaatit kertovat tuotteesta?
bluesign® varmistaa, että tuote on valmistettu ympäristövastuullisesti ja turvallisilla kemikaaleilla koko tuotantoketjussa. GRS eli Global Recycled Standard todistaa puolestaan, että kierrätettyjen materiaalien osuus ja alkuperä on riippumattomasti tarkistettu. Ostajalle nämä merkinnät tarkoittavat, että valmistajan ympäristöväittämät on vahvistettu ulkopuolisen tahon toimesta, eikä kyse ole pelkästä markkinointipuheesta.
Sopivatko bambupohjaiset kankaat retkeilykäyttöön?
Bambupohjaiset kankaat sopivat parhaiten ihoa vasten käytettäviin aluskerroksiin, joissa pehmeys ja kosteudenhallinta ovat tärkeitä. Ne eivät sovellu ulkokerrokseksi, koska niiden vedenpitävyys on rajoitettu. Suomen maastossa bambualuskerros voi olla hyvä valinta yöpymisvaatteisiin tai kevään ja syksyn pehmeisiin retkeilypäiviin.
Miten tunnistaa laadukkaan retkeilyvarusteen 2026?
Laadukas retkeilyvaruste vuonna 2026 tunnistaa seuraavista piirteistä: se kantaa bluesign®- tai GRS-sertifikaatin, käyttää PFAS-vapaata DWR-pinnoitetta, ja sen materiaalit on selkeästi ilmoitettu tuotetiedoissa. Lisäksi valmistaja julkistaa tietoa tuotteen kestävyydestä, vedenpitävyydestä (mm H₂O) ja painosta. Saumojen teippaus ja vetoketjujen laatu ovat myös hyviä indikaattoreita kokonaislaadusta.
Yhteenveto – mitä uutta retkeilyvarusteissa 2026
Vuoden 2026 retkeilyvarusteiden keskeinen trendi on kolmiosainen: PFAS-vapaat DWR-pinnoitteet, uudet kalvoteknologiat (Gore-Tex ePE ja H2No Performance Standard) sekä kierrätettyjen ja biohajoavien materiaalien yleistyminen. Kestävyystestit Suomen maastossa osoittavat, että nämä uudet materiaalit toimivat käytännössä – joskaan ne eivät ole kaikissa tilanteissa yhtä hyviä kuin vanhemmat fluoripitoiset vaihtoehdot. Retkeilijän kannattaa tarkistaa bluesign®- ja GRS-sertifikaatit, perehtyä materiaalitietoihin huolellisesti ja kohdistaa ostopäätös omaan käyttötarkoitukseen sopivaan varusteeseen.
Suomen vaihtelevissa olosuhteissa ei ole olemassa yhtä täydellistä materiaalia tai teknologiaa – paras varuste on se, joka sopii juuri sinun reittisi, sesongisi ja budjettisi vaatimuksiin. Tutki materiaalitiedot, tarkista sertifikaatit ja luota itsenäisiin testeihin markkinointipuheiden sijaan.
Lähteet
- Teknologiateollisuus – Suomen yrityksillä merkittävä rooli hiilineutraaliuden saavuttamisessa globaalisti – haettu 15. heinäkuuta 2026
- YK-liitto – Kestävä kehitys – haettu 15. heinäkuuta 2026




